torstai 19. kesäkuuta 2014

Keinuja

Pykättiin keinu tuonne tontin perälle. Runko koottiin 100x100 ruskeesta kestopuusta, kulmaraudoilla, filmivaneerilla ja järettömän pitkillä ruuveilla. Jalkoihin ruuvattiin pilarikengät.



Sitte pönättiin järkäle pystyyn. Tää näytti paljon pienemmältä tuolla tallin lattialla maatessaa.. Kaivettiin jaloille montut ja tehtiin valut.

 

















Alustaan suodatinkangas ja soraa päälle. Käytettiin 0-8mm seulasoraa muutama tonni.. Onneksi poikkes velipoika kaivureineen jeesaamassa =)




Pitää vielä vähän laittaa lisätukea tuonne kulmiin, yläpuun ja sivupuitten väliin, ettei ala notkumaan. Lenkkeihin ripustettiin hämähäkkikeinu ja lautakeinu. Varastossa odottaa vielä köysitikkaat, ehkä ne viritetään päädyn poikkitukeen, saas nähdä. Eikun keinumaan!



Tämä keinu onkin odottanu kaapissa jo monta monta vuotta sitä oikeaa paikkaa =)



Aah. Ihana. =)  Hyvää Juhannusta! 







torstai 12. kesäkuuta 2014

Uusia pihapuita ja alustoja

Kun tuli ne vanhat omenapuut kaadettua (ehkä vähän hätänen päätös..), niin nyt piti istuttaa uusia. Maahan töräytettiin Punakaneli ja Vuokko. Lisäksi pihaa kaunistamaan laitettiin kirsikkapuu mallia Fanal.



Ennestään etupihalla rimpuilee Mongolian vaahtera. Niin kitukasvuinen että. Näyttää enemmän kuolleelta, kuin elävältä puulta. Ottaa kuulemma 4-5 vuotta ennenkuin kotiutuu. Pitänee kiltisti odotella, on nääs lahja =).



Sitten siihen asiaan eli puiden alustoihin. Jos ei niille rungon vierustoille mitään tee, niin sitten rehottavat heinää ja ovat aina niiiin hankala ruohonleikkurilla nätisti kiertää kolhimatta puuta tai itteään.



Joten tuumasta toimeen. Ensin aateltiin hommata jyhkeetä painekyllästettyä pyörrötolppaa mutta päätettiin tässä kohtaa säästää. Mummolan nurkista kohnattiin muutama pienehkö koivunrunko. Kaadettu vuosi kaksi sitte. Runko kuorittiin ja sahattiin n. 5 cm paksuiksi kiekoiksi, jotka uitettiin puuöljyssä. Ei voi kuin arvailla tuleeko nämä kestämään ja kuinka kauan. Sitten sen näkee kun kokeillaan!



Kuorittiin noin metrin halkasijan kokoinen alue maata pois puun rungon ympäriltä. Kolme kerrosta sanomalehteä pohjalle (toinen säästökohde, pitäis toimia yhtälailla kuin suodatinkangas). Ulkoreunaan lätkittiin ne kiekot ja sisäpuolelle laitettiin koristekatetta.

 



Siistiä. Ruohonleikkurin rengas menee nätisti kiekkojen päältä ja hakkeet ei lentele.



Näitä nyt sitten väsäillään MUUTAMA tälle tontille =)




perjantai 6. kesäkuuta 2014

Voihan oksalakka!

Valkoinen on kiva. Kuultava valkoinen on vielä kivempi. Ja kumpikaan ei toimi oksaisen puun kanssa (mänty). Miten se voi se oksan kohta kaivautua sieltä keltaisena esiin!?!
Yäk. Ja mur!


Meillä kukkii pihka senkissä, pinnasängyssä ja ovenkarmeissa.
No okei, senkki on oma moka, jäi innostuksen keskellä oksalakat laittamatta.
Pinnasänky on valkolakattu tehtaalla ja oksakohdat vaan tummenee, liekö kuullukkaan mistään oksalakasta.. Toki kuultavan maalin kohdalla ei odotuksetkaan peittävyydestä ole niin kovat..



Mutta aivan ylivoimaisesti eniten ärsyttää nuo ovenkarmit. Osa ei ole ollut vuottakaan paikoillaan ja niin punkee keltasia laikkuja pintaan. Liekö käsitelty millään muulla kuin pintamaalilla. Kuuluisaa laatu työtä. No ei tod. Hmp, itte pitää..
Huoh. Taas yksi lisäys tehtävälistaan =).



Mutta muistuupa mieleen sellainenkin kohde, jossa oli käytetty alla sitä oksalakkaa ja pintaan maalia joka sisältää oksalakkaa ja siitä huolimatta keltaista ympyrää ilmestyi ajanmyötä pintaan. Jännityksellä odotan miten tuon meidän sängynpäädyn käy, se on käsitelty juurikin näin.

Oiskohan siitä apua, jos laittaa sitä oksalakkaa alle, pohjamaalin (harmaa) väliin ja sitten pintaan valkoista? Vai onko oksaisen männyn ja valkoisen pinnan liitto ikuisesti tuomittu turmioon? Vinkkejä kellään?